Austraaliaan

Olokin alkaa onneksi jo helpottaan, pientä kipua on vain enää kurkussa. Sitkas on ollut tauti.

Pari päivää olen tässä jännittänyt ja nukkunut levottomasti.  Pari tuntia sitten sain vanhimmalta tytöltä  Elisalta soiton Austraaliasta ja on päässyt perille onnellisesti. Nyt äidin sydän saa rauhan. Eniten jännitti 48 tunnin matkustaminen, että miten tyttö yksin kaikista selviää. Hyvin selvisi. On nämä nykyajan nuoret rohkeita, ei olis meikäläisestä varmaan 19 vuotiaana ollut  rohkeutta lähteä yksin ihan toiselle puolelle maailmaa?

Elisa lähti  Austraaliaan aur pairiksi ja paikka on Perth, joka sijaitsee länsirannikolla. Kyllähän varmaan Tornion tyttö on ihmeissään 1,8 miljoonaan asukkaan  kaupungissa. Ihanaa kun siellä on kesä ja kuuleman  nyt +35 astetta lämmintä.

Elisa hoitaa perheen neljää lasta ja kahta koiraa. Lapset ovat 5-12 vuotiaita. Vanhin lapsista on poika ja muut ovat tyttöjä. Koirat ovat vielä pentuja ja ovat rodultaan kultainennoutaja ja labradorinnoutaja.
Eli tekemistä ja touhuamista riittää :).
Perheen isällä on oma firma ja äiti on lääkäri. Ite tietysti heti ajatteli, että hyvä että perheessä on lääkäri, jos jotain sattuu. Perheessä on tällä hetkellä Saksasta aur pairi ja on Elisan kanssa yhdessä noin viikon ajan, ennen kuin lähtee  takaisin kotia. Onki hyvä asia, ehtii Elisan kunnolla perehdyttää talon tavoille.

Elisa on otettu hyvin vastaan ja lapset ovat kuuleman olleet heti hänessä kiinni. Tuliaisiksi Elisa vei perheelle fazerin sinistä suklaata, geishoja,salmiakkia ja lapsille Tatu ja Patu kirjan, joka kertoo Suomesta, Englannin kielellä tietty :).

Nyt täällä siis totutellaan elämään vähän aikaa ns. kolmi henkisenä perheenä ja uskon, että neiti pärjää ja saa ihania muistoja tuolta. Onneksi on skypet ym. muut keksitty, joilla voi pitää yhteyttä.

Leppoisaa torstaita sinne!